Nykyajan pientaloarkkitehtuuria

Kempeleeseen on valmistumassa erillisistä rakennuksista muodostuva kuuden huoneiston asunto-osakeyhtiö. Koska kohde on arkkitehdin suunnittelema, siinä näkyy tavallisista grynderien rakentamista kohteista poikkeavia ”mielenkiintoisia” ratkaisuja. Rakennukset voivat olla näyttävän näköisiä, mutta arkkitehtoninen näyttävyys on usein ristiriidassa käytännöllisyyden kanssa – ja niin on tässäkin kohteessa.

Laatikkomaiset rakennukset räystäättömine lapekattoineen voivat hivellä arkkitehdin silmää, mutta ne eivät valitettavasti oikein sovi täkäläiseen ilmastoon. Puuverhoillut ulkoseinät ovat jatkuvasti alttiina vesisateelle, ja siksi ne kastuvat sateella jopa tyynellä säällä, mutta tavallisesti kuitenkin sateen vallitessa useimmiten tuulee.

Rakennusten sijoittelussa on mielenkiintoisia piirteitä. Tontti oli tainnut olla niin pieni, että yksi rakennus oli täytynyt sijoittaa aivan tontin rajalle. Vieressä kulkevalta kävelytieltä on esteetön näkyvyys huoneiston valtavaan ikkunaan ja sen lävitse huoneistoon. 

Vaikka rajalle saattaa tullakin aita, tuntuu kuitenkin hieman oudolta rakentajan markkinoinnissa käyttämä sanat ”harvinaista yksityisyyttä”.

Toinen pikantti yksityiskohta on yhtiön pihalla sijaitseva viereisen kävelytien rinnalla kulkevan 20 kV:n ilmajohdon haruksen ankkurointipiste maahan. Niin kauan kuin pylväs on kävelytien vieressä, harus pysyy siinä, missä se nyt on. Olisikohan rakentaja peittänyt sen pressulla, jotta rakennusmiehet eivät kompastuisi siihen? Miten mahtaa käydä sitten, kun rakennusliike kerää romppeensa ja siistii pihan: väijyykö se siinä huoneiston omistajaa..?

Terassin päälle jäävä tila on ”tyhjää täynnä”, eli sitä ei ole hyödynnetty millään tavalla..

Yhtiössä näyttää olevan enää vain yksi huoneisto myymättä, ja tuskin vaatii suuria ennustajanlahjoja sanoa, että se on edellä mainittu ”näköalapaikan” 71 m2:n huoneisto, jonka velaton hinta on 174 500 euroa mutta jonka saa omakseen 52 350 eurolla. Yhtiölainaa jää tuolloin jäljelle 122 150 euroa.

Rakentajalla taitaa kuitenkin olla peruslaskuoppi hukassa, koska velkaosan voi lyhentää vain 48 euron kuukausimaksulla. Vaikka laina olisi nollakorkoinen, sen lyhentämiseen kuluisi ”vaatimattomat” 122 150/12/48 = 212 vuotta. Jos oletetaan, että rahoitusvastikkeessa on pilkkuvirhe ja oikea rahoitusvastike olisikin 480 €/kk, koroton takaisinmaksuaika olisi 21 vuotta, joka sekin olisi melko pitkä. Koska takaisinmaksuaika ilman korkoa olisi noinkin pitkä, pienikin korko pidentäisi maksuaikaa tuntuvasti, mutta lieneekin selvää, että yksikään pankki ei anna nollakorkoista lainaa.