Egypti matkakohteena

Blogissa on useassa artikkelissa käsitelty muinaista Egyptiä. Niissä on kerrottu mm. Suuren pyramidin ilmakanavien tutkimisesta, Sfinksistä ja Jean-Pierre Houdinin teorian pyramidin rakentamistavan todistamisesta. Egypti on menneisyyden aarrearkku, josta osa on vielä löytymättä. Mutta millainen on nykyajan Egypti?

2000-luvun alussa maatyöläisen kuukausipalkka oli niinkin alhainen kuin vain noin 10 euroa kuukaudessa. Turismin parissa työskentelevien palkka voi olla jopa monikymmenkertainen, mikä tietenkin aiheuttaa suurta eriarvoisuutta Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa valtiossa. Kun tuohon lisätään turistien petkuttamisesta tulevat lisätulot, houkutus päästä tuohon ammattikuntaan on suuri.

Näin keskitalvella Suomeen tuodaan paksukuorisia appelsiineja Egyptistä. Koska appelsiinipuita ei voida kastella suolaisella merivedellä, appelsiinien kasvattaminen yhdessä maailman vähäsateisimmissa maissa on irvokasta, koska appelsiinipuu vaati paljon vettä kasvattaakseen hedelmiä. Yhden kilon tuottamiseen kuluu noin 500 litraa vettä.

Ainoat houkuttimet Egyptissä ovat aurinko ja arkeologiset nähtävyydet. Koska Egyptissä on vanhoja faraoiden aikaisia muinaisjäänteitä, joita ei muissa maissa ole, maan matkailuministeriö osaa ottaa niistä rahallisesti kaiken irti. Vierailu jokaisessa nähtävyydessä maksaa, ja kun ottaa huomioon maan tulotason, maksut ovat erittäin korkeat. Egyptiläisille on tosin olemassa omat taksat, jotka ovat huomattavasti turistitaksoja alemmat.

Onko pyramideissa ja haudoissa sitten mitään nähtävää? Käytävät pyramideissa ovat matalia, ahtaita ja jyrkkiä, ja suuren vierailijamäärän vuoksi sisätilojen hiilidioksidipitoisuus on suuri, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä. Käytävät useimpiin hautoihin ovat myös jyrkkiä. Joillekin ahtaat sisätilat, jotka voivat olla maan sisässä tai valtavan kivimassa alla kymmenien metrien päässä sisäänkäynnistä, voivat aiheuttaa klaustrofobisia tuntemuksia.

Khafren pyramidi, jonka huipussa on vielä paikallaan sileän pintakerroksen muodostanut kivikerros.

Pyramidien sisällä ei ole juurikaan mitään nähtävää, ja suuren tungoksen ja pienen happipitoisuuden vuoksi siellä ei voi olla kovin kauan aikaa. Vierailijavirta on jatkuva, ja niin kilisee myös matkailuministeriön kassakone jatkuvasti. Se ei missään nimessä ole pääsymaksun arvoista. Paljon paremman käsityksen sisärakenteista saa kirjojen kuvista.

Haudoissa vierailu voi olla moraalisesti väärin, koska vierailijoiden sinne tuoma suuri kosteus pilaa hautojen seinämaalauksia ja aiheuttaa niihin hometta, joka rapauttaa niitä vähitellen. Faraon kirousta pelkäävien ei tietenkään kannata vierailla niissä.

Koska turismi on Egyptin toiseksi suurin elinkeino, on selvää, että valtio, joka voidaan lukea kehittyviin valtioihin ja jonka väestönkasvu on suuri, pyrkii saamaan mahdollisimman paljon irti tuosta tulonlähteestä. Turisteista pyritään hyötymään rahallisesti niin paljon kuin mahdollista.

Kannattako Egyptiin sitten matkustaa? Moni siellä vieraillut ei menisi sinne toista kertaa. Sen vuoksi olisikin hyödyllistä miettiä, kannattaako sitä ensimmäistäkään matkaa koskaan tehdä...