maanantai 22. tammikuuta 2018

Suomi 1918

Sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat nyt usein esillä monissa lehdissä. Historiankirjoituksen pitäisi tietenkin olla objektiivista, mitä se ei valitettavasti aina ole, ja sen vuoksi historioitsijoiden oma maailmankatsomus näkyy usein historian tulkinnassa.

Tapahtumista käytetään useita nimityksiä kuten veljessota, luokkasota, kapina tai vapaussota, joista kaksi jälkimmäistä kuvaa parhaiten sodan luonnetta. Kyseessä oli Suomen Sosialidemokraattien käynnistämä kapina maan laillisen hallituksen syrjäyttämiseksi ja pyrkimys bolševistisen Suomen synnyttämiseksi Venäjän mallin mukaisesti.

Kyseessä oli myös sota vapauden puolesta, koska, kuten historia oli myöhemmin osoittava, Neuvostoliitossa ”vapaus” oli melko tuntematon käsite.

Suomesta oli vuodesta 1915 lähtien mennyt miehiä Saksaan saamaan aluksi ”partiokoulutusta”. Koska Saksa oli sodassa Venäjän keisarikunnan kanssa, koulutuksen tavoite piti aluksi naamioida. Jääkäriliikkeen tavoitteena oli saada koulutettua riittävä suuri sotilasjoukko, jonka avulla Suomi saataisiin irrotettua Venäjästä sen harjoittamien venäläistämistoimien vuoksi.

Tuolle tavoitteelle ei varsinaisesti ollutkaan tarvetta, koska Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden vuoden 1917 lopulla, mutta uusi tarve syntyi vuoden 1918 tammikuun lopussa ”Suomen vallankumoushallituksen” (jonka takana oli Suomen Sosialidemokraatit) antaman julistuksen myötä:


Saksan jääkäreillä oli ratkaiseva vaikutus sodan lopputulokseen. He olivat ammattisotilaita, jotka olivat saaneet tiukan preussilaisen sotilaskoulutuksen ja joilla oli sotakokemusta Saksan itärintamalta. He toimivat valkoisten joukkojen päällystönä ja muodostivat myöhemmin Suomen armeijan rungon.

Ilman jääkäreitä Suomi olisi nyt varmastikin toisenlainen

Kuvassa jääkärit odottavat Lockstedtissa kuljetusta rintamalle.
 

perjantai 19. tammikuuta 2018

Takaisin luontoon

Pandat saapuivat Kiinasta ja tulevat yleisön töllötettäviksi helmikuussa kuukauden karanteeniajan päätyttyä. Pandojen sijoittamisessa suomalaiseen eläintarhaan ei voida kuitenkaan puhua mistään ympäristöteosta, koska mentäessä niitä katsomaan aiheutuu vain turhaa liikennettä, mikä puolestaan lisää hiilidioksidipäästöjä – ja päästöjen määrä on suoraan suhteessa kuljettuun matkaan.

Onkin vain ajan kysymys, milloin kettutytöt tulevat ja päästävät pandat vapauteen vankeudestaan. Tuossa tapauksessa olisi tietenkin oikeampaa puhua pandatytöistä. Kun kerran elinolosuhteet Ähtärissä ovat samanlaiset kuin pandojen luontaisilla asuinpaikoissa Kiinassa, pandat voisivat sopeutua hyvin keskisuomalaiseen luontoon, ja jos hyvin kävisi, ehkäpä noin 50 vuoden kuluttua Keski-Suomessa olisi runsaslukuinen – ja mikä tärkeintä – luonnonvarainen pandakanta.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Työväen presidentti jatkokaudelle..?

Valtakunnan ylimmän seremoniamestarin kuusivuotinen virkakausi on jälleen haussa.

Nyt virkaa hoitava ”Työväen presidentti” pyrkii jatkokaudelle. Se on tietenkin ymmärrettävää, koska palkkio on ihan kohtuullinen eikä virka-asunnossakaan ole mitään moittimista. Etuisuuksiin kuuluu mm. vapaa matkustusoikeus. Kansanedustajana Niinistö joutuisi arvostelun kohteeksi, mutta presidenttinä hän on kaiken arvostelun yläpuolella.


Niinistön kampanjasivulla näkyy selvästi, että hän on nyt unohtanut työväen, ja uusi viesti kuuluu: ”Raha ratkaisee”.


Saman totesi Irwin Goodman vuonna 1966.


Presidentin viralla ei ole käytännössä enää mitään merkitystä nykyaikana, ja viran arvostus on laskenut jatkuvasti sitten Kekkosen päivien. Tarja Halosen vaikutus tuohon oli suuri.

Jotta totuus ei unohtuisi, Agit-Prop esittää laulun El pueblo unido.