torstai 26. huhtikuuta 2018

Certum Phonen uusi taktiikka

Zero Reception on kohdannut totuuden: ”Suomalaispuhelin floppasi rajusti jo ennen julkaisua – uusi malli työn alla”

”Meille on tullut palautteen perusteella hyvin selväksi, että meidän pitää tehdä muutoksia puhelimeen, sanoo Zero Receptionin toimitusjohtaja Janne Knuutinen.”

”Ensimmäinen Certum Phone on nyt hylätty. Sen sijaan suunnitelmia aikaistetaan seuraavan mallin tuomiseksi tarjolle nopeammin.”

”Meillä oli tarkoitus esitellä markkinoille tietoturvallisuuteen keskittyvä puhelinmalli loppuvuodesta, mutta tilaus sille tulikin aikaisemmin.”

”Uuteen puhelimeen luvataan hintaluokassaan ennennäkemättömiä tietoturvaominaisuuksia, joita Knuutinen ei vielä kommentoi enempää. Komponentit on päivitetty, ja muotoiluun on panostettu enemmän.”

”Kuuluvuus on yhä ihan selkeästi se pääominaisuus. Parhaan mahdollisen kuuluvuuden aikaansaaminen voi olla nyt haasteellista. Siinä voidaan pikkuisen hävitä, mutta pystymme kuitenkin tarjoamaan huomattavasti kilpailijoita paremman ratkaisun, toimitusjohtaja linjaa.”

[Lainaukset: Ilta-Sanomat]

Tämä on uskomatonta selittelyä. Kun kerran ”maailman parhaan kuuluvuuden” tarjoava puhelin ei kelvannut kenellekään, miksi ihmeessä ZR:ssä kuvitellaan, että ”maailman (tieto)turvallisin” puhelin kiinnostaisi ketään se enempää?

Näyttää siltä, että sama CP ei voi olla yhtä aikaa sekä ”maailman parhaiten kuuluva” että ”maailman turvallisin” puhelin. Mutta miksi on näin? Miksi ne ovat toisensa pois sulkevia?

Jos ZR yrittää uudelleen Indiegogossa tai Kickstarterissa, kohtalo tulee olemaan samanlainen: naurunalaiseksi joutuminen.

99 prosentin todennäköisyydellä CP:stä ei koskaan tule mitään. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita, ja niiden osaaminen ja resurssit ovat aivan toisella tasolla kuin pienen oululaisyrityksen – huolimatta sen ”Nokia-taustasta”.

Ilta-Sanomissa kerrottiin Turing Phonesta, josta ei kahden yrityksen jälkeen tullut juurikaan mitään. Toistuuko historia CP:n kohdalla?


Loppukevennyksenä Sparks esittää kappaleen This Town Ain't Big Enough For Both Of Us


tiistai 24. huhtikuuta 2018

Mihin 20 000 Asmo-laturia katosi?

Useassa mediassa on kerrottu, että Asmo-latureita valmistettiin 30 000 kappaletta, joista vain 5000 myytiin kannattavasti. Siitä voi siten päätellä, että loput 25 000 laturia olisi myyty alehintaan eri myyntipaikoissa. Tuohon olettamukseen oli blogissakin päädytty.

Blogi on selvitellyt eri ketjujen latureiden myyntimääriä ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että niissä ja pienemmissä liikkeissä on viime kesän ”tapahtumien” jälkeen myyty alle 5000 laturia. Ne kaikki on myyty alehintaan ja suuri osa niistä 10 euron poistohintaan.

Tuo jättää jäljelle vähintäänkin 20 000 laturia, joita ei tiettävästi ole vielä myyty missään. Mikä on niiden kohtalo? Missä ne ovat? Vai oliko niitä koskaan edes valmistettu?

Oliko tämäkin vain yksi valhe lisää?

Kuten blogin aikaisemmissa laturikirjoituksissa on todettu, Asmo-laturi oli lähes pelkästään valhetta: patentit, energiansäästö, keksitty Väärinmajan ex-meijerin palotarina, vakiolatureiden palovaarallisuus ja niiden kuumeneminen:

”Muutettaessa verkon vaihtovirtaa puhelimesi käyttämään tasavirtaan, kuluttaa normaali laturi sähköä, vaikka itse päätelaite ei olisi siihen kytkettynä. Tämän voit helposti todeta koskettamalla seinään kytkettyä laturia. Se on kuuma, vaikka puhelin ei olisi siinä kiinni. [sijoitusmuistio]

Jos latureita valmistettiinkin vain 10 000 kappaletta, se tarkoittaa sitä, että entistä suurempi summa sijoittajien rahojen haaskaamisesta on vailla vastausta.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Oululaisinnovaatioiden kampanjoiden puolivälin tilannekatsaus

Oululaiset ”ylpeydet” Certum Phone ja Cmicro ovat nyt noin 6 viikkoa kestävien IGG-kampanjoidensa puolivälissä. Sen vuoksi nyt onkin hyvä aika luoda katsaus, miten nämä oululaista ”osaamista” (ylpeästi) edustavat yritykset innovatiivisine tuotteineen ovat onnistuneet vetoamaan IGG-tukijoihin ja saaneet nämä höllentämään kukkaroidensa nyörejä.

Kuten muistamme, mikroaterian lämpötilan mittauslaite tavoitteli 25 000 dollarin summaa. Se on kuitenkin kerännyt vasta 12 prosenttia tavoitteestaan. Hälyttävintä tässä on se, että uusia tukijoita ei ole tullut lähes kolmeen viikkoon. Käykö tässä niin surkeasti, että Cmicro ei saavutakaan tavoitettaan?
Certum Phonen tilanne on paljon huonompi. Näyttää siltä, että siitä tulee Indiegogon kaikkien aikojen pahin epäonnistuja, kun epäonnistuminen suhteutetaan tavoitesumman suuruuteen, joka kuuluu arviolta kymmenen suurimman joukkoon.

Sen ennakkomyynti on edelleenkin alle 0,50 prosenttia. (Todellisuudessa 0,08 prosenttia.) Se on onnistunut myymään ennakkoon vain 8 puhelinta 10 000 puhelimen tavoitteestaan, josta siis puuttuu edelleen 9992 puhelinta. Tässä tuskin tarvitsee enää jännittää, täyttyykö tavoite, vaan pikemminkin vain pelätä sitä, jääkö ennakkomyynti vain nöyryyttävään 8 puhelimeen.

Tästä piti tulla uusi "nokia"...

Tämä on selvä signaali markkinoilta Zero Receptionille: me emme tarvitse Certum Phonea. Zero Receptionissa onkin nyt vakava itsetutkistelun paikka: mikä meni pieleen?

Kuviteltiinko siellä todellakin, että IGG-tukijat olisivat niin tyhmiä – tyhmiä siellä toki on – että nämä uskoisivat ZR:n vakuutteluihin siitä, että CP:n kuuluvuus olisi jopa 6,4 dB parempi kuin huippupuhelimien kertomatta mitään todistetta väitteelleen?

Rahoitusta voi toki saada muullakin tavalla, mutta jos ZR:llä ei ole esittää mitään muuta todistetta kuin oma uskomus asiaan, se voi olla hyvin vaikeaa. ZR olisikin ollut lystikäs nähtävä Leijonan luolassa. Vaikka ”leijonat” eivät ymmärräkään mitään langattomasta teknologiasta, he olisivat kuitenkin todennäköisesti nauraneet ZR:n edustajat ulos luolastaan.


Tämä on hyvin häpeällistä oululaisesta näkökulmasta. Tuollaista ”epäkaupallista” roskaa yritetään myydä maailmalle ja samalla pilataan teknologia-Oulun maine – ellei se sitten ole jo ehditty pilata...

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: Mihin katosivat sijoittajien 1,4 miljoonaa euroa?

Olen pohdiskellut, miten ihmeessä Asmo Solutions onnistui niinkin lyhyessä ajassa hävittämään 1,4 miljoonaa euroa. Luulen, että tuleva kirja ei tule kertomaan siihen (rehellistä) vastausta.

Latureita valmistettiin kaikkiaan 30 000 kappaletta, joista 5000 myyntiin normaalihintaan eli enemmän tai vähemmän voitollisesti. Vaikka noiden valmistamiseen käytettiinkin sijoittajien rahaa, raha saatiin takaisin voitollisessa myynnissä, eli todellisuudessa niiden valmistamiseen ei tarvittu sijoittajien rahaa.

Loput 25 000 laturia voidaan sitten katsoa valmistetun sijoittajien rahojen avulla. Jossakin mainittiin, että yhden laturin valmistuskulut olivat 12 tai 18 euroa riippuen valmistusmäärästä. Jos vaikka valitaankin epäedullisemmat valmistuskulut, voidaan laskea, että 25 000 laturin valmistaminen 18 euron yksikköhintaan maksoi yhteensä 450 000 euroa.

Suuri osa latureista myytiin liikkeissä 10 euron alennushintaan, mistä voidaan päätellä, että Asmo Solutions myi ne suurissa erissä arviolta 4 euron kappalehintaan. Tuo myynti toi yritykseen noin 100 000 euroa tai mahdollisesti hieman enemmän. Voidaan laskea, että sijoittajien rahaa kului laturien valmistamiseen todellisuudessa vain 350 000 euroa tai jopa vähemmän.

Mitä tapahtui lopuille sijoittajien 1050 000 eurolle? Mihin tuo summa katosi?

Asmo Solutions ei käyttänyt rahaa mainontaan juuri lainkaan. Yrityksen tila alkoi olla selvä jo kesällä, ja tuolloin osa henkilökunnasta jätti yrityksen. 1050 000 euroa ei voinut kulua muutaman henkilön vajaan vuoden palkkakuluihin.

Tyhjennettiinkö yrityksen kassa tarkoituksellisesti, kun väistämätön alkoi olla edessä? Tämähän on tavallista konkurssirikoksissa, joissa omistajat ”puhdistavat” yrityksen ja päästävät sen sitten menemään konkurssiin ja jättävät maksamatta yrityksen sitoumukset ja velkojat nuolemaan näppejään.

Miksi sijoittajille luvattiin miljoonavoittoja, jos yrityksessä ei oltu varmoja, että laturien myynti olisi koskaan kannattavaa? Sijoittajat maksoivat kokeilun, onko Asmo-laturin valmistaminen kannattavaa Suomessa. Salcomp valmisti tosin Suomessa latureita kannattavasti ja edulliseen hintaan.

torstai 12. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: mainosehdotus Asmon kirjaan

Arvoisat kanssalukijat

Olen tukenut laturiyrittäjää aikoinaan ostamalla laturin. Tarina laturin polttamasta anoppilasta kosketti. Nyt olen EHKÄ päättänyt avittaa konkurssiin päätynyttä laturiyrittäjää vielä kerran ja julkaista kirjassa mainoksen. Jää ehkä yritykseksi.

Keksikää mitä mainoksessa voisi lukea. Tämän blogin kirjoittaja on luvannut, että mainoksessa voi lukea oulun1.blogspot.fi

1. rivi: "jokin lyhyt ja ytimekäs teksti". Ei saa olla rasistinen, herjaava tms.
2. rivi: oulun1.blogspot.fi

Parhaasta blogissa julkaistusta ehdotuksesta aioin kuitenkin palkita pienellä tavarapalkinnolla, esim. HIILIGRILLILLÄ.


Radientum Oy

Certum Phonen 4,4 kertaa nykyisiä huippupuhelimia paremman ”kuuluvuuden” takana on tamperelainen Radientum Oy, joka kertoo kotisivullaan: ”Radientum tarjoaa antennisimulointia, antennisuunnittelua, integrointia, testaus- ja konsultointipalveluja.”

Sama todetaan mobiili.fi:n uutisessa:

Certum Phonen antennisuunnittelija on kotimainen Radientum-yritys, jonka kanssa yhteistyön kuuluvuuden maksimoivien teknisten ratkaisujen osalta kerrotaan olleen tiivistä. ”Meillä on Suomessa edelleen maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun”, Certum Phonea kehittävän Zero Receptionin toimitusjohtaja Janne Knuutinen muistuttaa.

Maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun..?

Mikä tämä Radientum Oy sitten oikein on?

Finderin mukaan Radientum Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 109 000 euroa ja voitto 6 000 euroa. Henkilöstöä oli tuolloin neljä.

Radientumin kotisivun kuvassa poseeraa seitsemän henkilöä, joten joko työntekijöiden lukumäärä on kasvanut tai kuvaan otettiin mukaan joitakin ohikulkijoita.

Kun kerran edellä olevissa lainauksissa kerrotaan, että Certum Phonessa on kaikkien aikojen paras kuuluvuus ja ”Suomessa on edelleen maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun”, siitä voidaan tehdä vain yksi johtopäätös: Radientum on maailman paras antennisuunnittelija.

Mutta onko se oikeasti? Miten pienen manselaisen yrityksen osaaminen voi olla niin paljon parempaa kuin suurten puhelinvalmistajien, joiden todellinen osaaminen ja taloudelliset resurssit ovat aivan toisella tasolla?

Vastaus kuuluu: ei tietenkään mitenkään. Tämä kaikki on vain maankuulua oululaista liioittelua ja valehtelua.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Zero Receptionissa tällä hetkellä ajatellaan. Kuviteltiinko siellä todellakin, että viiden miljoonan dollarin rahoitus kerätään tuosta vain?

Vaikka puhelimeen tuleekin (tai todellisuudessa ei tule, koska puhelin ei tule koskaan valmistumaan) maailman parhaimman antennisuunnittelijan suunnittelema maailman paras puhelinantenni, se ei siltikään näytä herättävän IGG-tukijoiden kiinnostusta. Onko syy sitten tukijoissa, jotka eivät ymmärrä hyvän ”kuuluvuuden” päälle?

Loppukevennyksenä Juice Leskinen esittää kappaleen Tampereen aamu.


tiistai 10. huhtikuuta 2018

Zero Reception hyödyntää mediaa

Tivi.fi mainosti lauantaina Certum Phonea. Juttua siteerattiin samaan Alma-lehtikonserniin kuuluvissa Kauppalehdessä ja Tekniikka ja Talous -lehdessä seuraavina päivinä.

Artikkeli on lystikästä luettavaa.

”Certum Phone käynnisti maaliskuun lopussa joukkorahoituskampanjan, jotta laitteen valmistus voisi alkaa.”

Näyttää vahvasti siltä, että puhelimen valmistus ei ainakaan ala IGG-kampanjan avulla.

”Puhelimen taustalta löytyvän Zero Receptionin perustaja Janne Knuutinen sanoo, että puhelimen ja tuotantoketjun suunnitelmat ovat valmiina odottamassa rahoituksen varmistumista.”

Odotuksesta taitaa tulla  e r i t t ä i n   p i t k ä.

”Tähtäin on maailmanlaajuisilla markkinoilla.”

Tämä on tyypillistä oululaista kuuseen kurkottamista. Puolitoista vuotta sitten oululaisen laturi-innovaation piti myös valloittaa maailma, mutta miten siinä sitten kävi..?

”Kyseessä ei ole massatuote, mutta markkina puhelimelle on niin laaja, että tavoitteemme on saavuttaa satojen tuhansien kappaleiden myyntitavoite.”

Jos puhelin kiinnostaa kahdeksaa tukijaa, ei todellakaan voida puhua ”massatuotteesta”... Tuo satojen tuhansien myyntitavoite vaikuttaa paranoidiselta houreelta.

”Kriittisin piste on esteiden läpi tunkeutuvien matalien taajuuksien hallinta. Joko ylä- tai alataajuuksilla toimiminen on helppoa. Kun molemmat halutaan yhdistää, suunnitteluketju on mietittävä uudelleen.”

Tässä tulee pakostakin sellainen vaikutelma, että yrityksessä ei ymmärretä mitään radiotekniikasta. Mitähän nämä ”ylä- ja alataajuudet” mahtavat oikein olla?

Alla on esitetty useimpien nykyaikaisten puhelimien tukemat taajuusalueet:

2G GSM
GSM 850, GSM 900, DCS1800, PCS 1900

3G UMTS
B1 (2100), B2 (1900), B4 (AWS), B5 (850), B8 (900)

3G TD-SCDMA
B34 (2010), B39 (1880)

4G FDD LTE
B1 (2100), B2 (1900), B3 (1800), B4 (AWS), B5 (850), B7 (2600), B8 (900), B12 (700), B13 (700), B17 (700), B18 (800), B19 (800), B20 (800), B25 (1900), B26 (850), B28 (700), B32(1500), B66(AWS-3)

4G TDD LTE
B38 (2600), B39 (1900), B40 (2300), B41 (2500)

”...esteiden läpi tunkeutuvien matalien taajuuksien hallinta”

Tuolla tarkoitetaan varmastikin häiriöitä, jotka sijaitsevat haluttujen kaistojen alapuolella. Puhelimen antenni ja etuasteen suodattimet pitävät huolen siitä, että nuo häiriötaajuudet eivät pääse niitä pidemmälle.

”Certum Phone kokoaa yhteen entisten nokialaisten osaamista Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Salossa.”

Eikö sitä sanotakin, että Uppsalan ekonomit ja Nokian insinöörit..?

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: Asmo – No exit

Blogiin saapui uusi lukijan mielipide, joka on erittäin ajankohtainen ja myös blogin tyyliin sopiva. Sähköpostin mukana tuli kuvia, mutta blogi ei julkaise henkilökuvaa (kirjan kantta).


Ex-laturiyrittäjän kirja on sitten viimeinkin valmis. Kirja maksaa kalleimmillaan 44 euroa. Erikoista tässä on se, että kirjaan myydään mainospaikkoja sivun alamarginaaliin hintaan 99 euroa (+ vero).


Kirjaan kerrottiin tulevan noin 300 sivua, jotka mainoksia täyteen myytyinä tuottaisivat noin 30 000 euroa. Veikkaus on, että yksikään kunniallinen yritys ei halua nimeään kyseiseen kirjaan, joten kirjan mainosmyynti tulee jäämään hyvin pieneksi.

Toinen ihmetyttävä seikka on se, että mainosmyynti alkoi näin myöhään (6.4.), vaikka kirjan pitäisi olla myynnissä jo kuun lopussa.


”VUODEN 2018 EHKÄ MERKITTÄVIN TEOS.”

Merkittävin teos? Onhan siinä tosin tuo ”ehkä”...

Pelkään pahoin, että kirjassa ei juurikaan kuulu totuuden sanaa, vaan syy epäonnistumisesta lykätään muiden harteille. Syyttävin sormi tainnee osoittaa someen eli keskusteluryhmiin, blogeihin, verkkokauppojen (negatiivisiin) asiakaspalautteisiin yms., jotka vain kertoivat totuuden tuosta ”maailman turvallisimmasta”, ”palamattomasta”, ”patentoidusta” ja ”energiapihistä” laturista.

Kirjan oikeampi nimi olisi ollut: ”Kuinka onnistuin petkuttamaan sijoittajilta 1,4 miljoonaa euroa”. Sijoittajia johdettiin todella pahasti harhaan, eikä yksikään sijoitusmuistiossa luvattu yhtiön arvoa kasvattava asia toteutunut.

On mielenkiintoista nähdä, sivutaanko kirjassa millään tavalla poliisitutkintaa. Siinä epäillään, että idea palamattomaan laturiin olisi varastettu toiselta henkilöltä.

Koska kirja ilmestyy aivan vapun aattona, se voisi sopia arkkitehtiopiskelijoiden myytäväksi perinteisen Ööpisen oheen. (Hinnan pitäisi kuitenkin olla paljon pienempi.) Siinä olisikin sitten lystikästä vappuluettavaa...

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Oululainen fiasko: Cmicro

Cmicro on täydellinen fiasko. Yhtään uutta tukijaa ei ole tullut yhteentoista päivään. Vaatisi todellakin ihmeen, jotta yritys saisi kokoon vaatimattoman 25 000 USD:n tavoitteensa.

Cmicro voitaisiin myydä laadukkaamman (ja kalliimman) uunin mukana, mutta sen hintavaikutus ei saisi silloin olla kovin suuri. Kuten kampanja on osoittanut, Cmicrolle ei sellaisenaan ole kysyntää tai tarvetta.

Jos yrityksellä on jonkinlainen tuotesuoja (joka tiettävästi on tosin voimassa vain Suomessa), sen kannattaisi myydä Cmicro jollekin suurelle kodinkonevalmistajalle. Silloin se voisi saada mikrokupuun sijoittamansa rahat takaisin ja mahdollistaa Cmicron olemassaolo. Muussa tapauksessa Cmicro tulee kokemaan Certum Phonen kohtalon.

IGG-kampanjan epäonnistuminen ei toki tarkoita sitä, etteikö yritys voisi yrittää tuoda Cmicron markkinoille toisella tavalla. Ongelma taitaa vain olla siinä, mistä se saisi rahaa ylihintaisen tuotteen saamiseksi myyntiin. Toisaalta 60 euron hinnalla sen myyntimahdollisuudet olisivat heikot.

torstai 5. huhtikuuta 2018

Certum Phonen katastrofi

Certum Phone on ollut jo kymmenen päivän ajan ennakkomyynnissä Indiegogossa, ja se on saanut vasta seitsemän tukijaa. Jos kampanja kestää (ilmoitetusti) huhtikuun loppuun, jäljellä on vielä 25 päivää ja kampanjan kestoaika tulee siten olemaan 35 päivää.


Jos myyntivauhti jatkuu nykyisellään, Certum Phonea tullaan myymään ennakkoon 25 kappaletta, joka jää ”hieman” 10 000 puhelimen tavoitteesta. Jos kampanjan kestolla ei olisi mitään aikarajaa, Zero Reception tarvitsisi aikaa 14 285 päivää yltääkseen tavoitteeseensa. Se on 39 vuotta.

Zero Reception on tehnyt pahan arviointivirheen puhelimensa tarpeen kanssa. Olematon kiinnostus kertoo selvästi, että puhelimelle ei ole tarvetta. Pahin virhe on tietenkin myydä puhelinta sika säkissä.

Yritys ei esitä ainoatakaan todistetta siitä, että Certum Phone toimisi pienemmillä signaalitasoilla kuin muut puhelimet. Se ei riitä, että yritys itse uskoo siihen. Tukijoiden täytyykin olla yksinkertaisia, jos uskovat sen, mitä Zero Reception luulee tietävänsä.

Jotta Certum Phone saavuttaisi edes yhden prosentin tavoitteestaan, (todellisuudessa 0,51 %) puhelinta pitäisi myydä ennakkoon vähintään 51 kappaletta. Tuokin tavoite näyttää nyt etäiseltä haaveelta.

Hyvää tässä on se, että Tekes tuskin tukee enää Zero Receptionia, joka tulee todennäköisesti katoamaan historia hämärään ”vallankumouksellisine” puhelimineen.

Certum Phonesta tulee helposti mieleen kotimaiset laturi-innovaatiot, jotka ikään kuin yrittivät keksiä pyörän uudelleen. Ne yrittivät tuoda ”muka” uuden innovaation erittäin kilpailluille markkinoille loihtimalla sille uniikkeja ominaisuuksia, joita kilpailijoiden tuotteissa ei ole mutta jotka paljastuivat enimmäkseen valehteluksi tai mielikuvituksen tuotteiksi.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Asmo-laturin comeback

Kaverini Reiska kuuli eilen illalla luotettavana pidettävän tiedon, jonka mukaan Asmo-laturi olisi tekemässä paluun. Hän nimittäin tuntee Business Oulun johtohenkilöitä ja kaupungin muuta businessjohtoa, mikä antaa tuolle uskomattomalle (ja monien toivomalle) tiedolle paljon painoarvoa.

Suuri laturivalmistaja olisi ostamassa Asmo-laturin loppuvaraston, nimen käyttöoikeuden, laturin valmistusoikeudet, suunnitelmat, patentit yms. eli koko hoidon. Tuon myötä Asmo-laturi palaisi takaisin markkinoille ja tekisi nyt sen, mikä epäonnistui ensimmäisellä kerralla eli maailmanvalloituksen.

Ja mikä vielä parempaa, eräs suuri puhelinvalmistaja suunnittelee toimittavansa Asmo-laturin puhelimensa kanssa. Kyseessä on sen verran suuri tekijä, että jo se kasvattaisi laturin vuosimyynnin miljooniin kappaleisiin.

Reiskalla ei ole tietoa siitä, millaisia markkinointiargumentteja uusi Asmo-laturin valmistaja tulee käyttämään. Tuleeko ”palotarina” säilymään..?

Kauppahinnasta, joka menee konkurssipesälle (ja sen velkojille), ei ole tietoa, mutta kyseessä ei liene kovinkaan pieni summa.